Ehdotuksia Vuoden sosiologiseksi teoksi

Vuoden sosiologinen teko -palkinto myönnetään poikkeuksellisesta saavutuksesta sosiologian alalla. Saavutus voi liittyä tutkimukseen, opetukseen tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Se voi olla esimerkiksi erityisen merkittävän yhteiskuntatieteellisen kirjan tai artikkelin julkaiseminen, erityisen menestyksekkäiden opetusmenetelmien kehittäminen tai toteuttaminen, huomattavan kansainvälisen tai kansallisen julkisen tunnustuksen saaminen tai muunlainen sosiologian merkityksen tai tunnettuuden tieteellinen tai yhteiskunnallinen edistäminen. Vuoden sosiologiteko myönnetään ehdotusten … Lue lisää Ehdotuksia Vuoden sosiologiseksi teoksi

Ilmestyy keväällä 2024: Westermarck-seura suomalaisessa sosiologiassa

Westermarck-seuran kahdeksan vuosikymmentä & suomalainen sosiologia Tieteellinen elämä ei ole vain laitosten, virkojen, julkaisujen ja yksiköiden varassa. Tieteellisillä seuroilla on suuri merkitys tieteenalojensa määrittelyssä ja niiden sisäisinä keskustelufoorumeina. Tieteelliset seurat kuuluvat niihin instituutioihin, joiden kautta ajattelutavat, tutkimusperinteet ja tieteelliset verkostot muuttuvat sosiaalisiksi faktoiksi. Yksi tällaisista on Suomen sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura – Westermarck-samfundet, viralliselta nimeltään The … Lue lisää Ilmestyy keväällä 2024: Westermarck-seura suomalaisessa sosiologiassa

Westermarck-seura ry. ja Valtiotieteellinen yhdistys ry. jakavat opiskelijoiden huolen tieteellisen koulutuksen tulevaisuudesta

Tiedote 6.10. Yliopisto-opiskelijoiden mielenilmaukset ovat laajentuneet valtakunnallisesti ja kampuksia on vallattu kaikissa yliopistoissa. Mielenilmauksessaan opiskelijat vaativat, että asumistuen leikkauksista ja opintotuen indeksikorotusten jäädyttämisestä tulee luopua, opiskelijoiden mielenterveyspalveluita tulee parantaa sekä kansainvälisten opiskelijoiden oikeuksista tulee huolehtia. Sen lisäksi, että tuemme jokaisen ryhmän oikeutta osoittaa mieltään ja harjoittaa demokratialle tärkeää kansalaisaktivismia, tuemme opiskelijoiden mielenilmauksen viestiä. Suomessa tulee … Lue lisää Westermarck-seura ry. ja Valtiotieteellinen yhdistys ry. jakavat opiskelijoiden huolen tieteellisen koulutuksen tulevaisuudesta

Työryhmä Sosiologipäiville?

// In English below Sosiologipäivät tulevat jälleen! Vuoden 2024 Sosiologipäivien teemana on Rajat, erot ja kohtaamiset. Sosiologipäivät tarjoaa tilan keskustella siitä mitä raja tekee, miten rajaa tehdään ja millaisia tiloja se luo kohtaamisille ja eronteoille. Lue lisää teemasta verkkosivuiltamme www.sosiologipaivat.fi. Oletko halukas koordinoimaan työryhmää Sosiologipäivillä Kuopiossa 21.3.–22.3.2024? Jos olet, lähetä ehdotuksesi 1.12.2023 mennessä osoitteeseen anuranto@uef.fi. Työryhmäehdotuksen … Lue lisää Työryhmä Sosiologipäiville?

Vuoden 2022 paras sosiologian pro gradu: Ella Lundqvist

Vuoden 2022 parhaan sosiologian pro gradu -tutkielman palkinnon on voittanut Ella Lundqvist (Åbo Akademi) työllään En intensiv vardag och spektakulära känslor – subkultur och identitet bland fans av det koreanska pojkbandet BTS. Voittajan valinnut raati kuvaa tutkielmaa seuraavasti: “Tutkimusasetelma on raikas, luova ja kunnianhimoinen. Analyysissa on hienosti hyödynnetty sisäpiiriläisyyttä ja kirjoittaja asemoi itsensä sujuvasti ja … Lue lisää Vuoden 2022 paras sosiologian pro gradu: Ella Lundqvist

Sosiologia siirtynyt journal.fi-alustalle

Sosiologia-lehden uudet verkkosivut journal.fi-alustalla on nyt avattu! Uusi osoite: https://journal.fi/sosiologia/announcement Lehden kirjoitukset vuodesta 2011 alkaen ovat avoimesti saatavilla uusilla sivuilla. Jatkossa uudet numero avautuvat aina neljä kuukautta paperilehden ilmestymisen jälkeen verkossa. Pääkirjoituksen ja sisällysluettelon julkaisemme heti uuden numeron ilmestyttyä. Tätä sivua ei enää tämän jälkeen päivitetä.

Sosiologia – ajattelua laatikon ulkopuolelta

Elina Paju & Paula Merikoski Tämä kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehden numerossa 4/2022. Sosiologia ”tutkii mitä tahansa yhteiskunnan ja yksilön välillä” ja se on ”yhteiskunnan ymmärtämistä monella eri tasolla”. Siitä tulee mieleen psykologia, mutta siinä on ”enemmän filsaa ja vähemmän bilsaa.” Muun muassa näin hahmottelivat sosiologian johdantokurssin opiskelijat Helsingin yliopistossa syksyllä 2021 ensimmäisellä luennolla vastausta kysymykseen, … Lue lisää Sosiologia – ajattelua laatikon ulkopuolelta

Kirjoituskutsu: Bruno Latour ja sosiologia -teemanumero

Sosiologia-lehti kutsuu hiljattain poismenneen Bruno Latourin merkitystä sosiologialle tieteenalana kartoittavia tekstejä. Millaisia kytköksiä Latourin ajattelulla ja sosiologisella tutkimuksella on? Miten Latourin ajattelua on hyödynnetty suomalaisen sosiologian kentällä? Millaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja aikamme haasteisiin Latourin ajattelun kautta on mahdollista tarttua? Millä tavoin Latour haastaa sosiologiaa tieteenalana – vai haastaako?  Tällaisiin kysymyksiin etsimme vastauksia teemanumerossa. Myös tavallista … Lue lisää Kirjoituskutsu: Bruno Latour ja sosiologia -teemanumero

Sosiologia, yhteenkietoutumat ja kohtaamiset

Kirjoitus on julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2022. Elina Paju & Paula Merikoski Elämme tällä hetkellä aikaa, jossa tilallisesti kaukana oleva tuntuu liikkuvan käsin kosketeltavan lähelle. Covid-19-pandemia ja Ukrainan sota tuntuvat pienentävän maapalloa ja maantieteellisesti kaukana olevat tapahtumat tulevat iholle. Samanaikaisesti asioiden ja ilmiöiden keskinäiset riippuvuussuhteet avautuvat arjessa kohdattaviksi, esimerkiksi kun kansalaisille suunnattua energiansäästökampanjaa polkaistaan käyntiin. Elämme tällä … Lue lisää Sosiologia, yhteenkietoutumat ja kohtaamiset

Save the date: Sosiologipäivät 2023

Westermarck-seuran valtakunnalliset Sosiologipäivät Tampereella 23.–24.3.2023 teemalla TIETO JA EPÄILYS Yhteiskuntamme perustuu enenevässä määrin tietoon ja mittaamiseen. Muiden viimeaikaisten tapahtumien ohella, COVID-19 pandemia ja sen synnyttämät reaktiot eri puolilla maailmaa paljastivat, kuinka riippuvainen globaali yhteisö on datasta ja analytiikasta. Toisaalta näemme samaan aikaan epäilyksen lisääntyvän tietoa ja asiantuntijuutta kohtaan, mikä näkyy myös politiikanteossa esimerkiksi populismina ja … Lue lisää Save the date: Sosiologipäivät 2023

Sosiologia ja julkinen puhe

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 2/2022. Elina Paju & Paula Merikoski Mitä on demokratia ja miten sosiologia lähestyy demokratiaa? Näistä kysymyksistä puhuttiin vuoden 2022 Sosiologipäivillä Jyväskylässä – ja millaisessa maailmantilanteessa. Sosiologiseen Zeitgeist-analyysiin tuli aivan uusi ulottuvuus, kun ennalta valittu teema saikin dramaattiset kehykset osakseen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vaikka tätä kirjoittaessamme maailman katseet ovat Ukrainassa, ja … Lue lisää Sosiologia ja julkinen puhe

Sosiologia, muutos ja pysyvyys

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 1/2022. Elina Paju & Paula Merikoski Sosiologiaa tieteenä tavataan luonnehtia muun muassa niin, että se tutkii yhteiskunnan muutosta. Tätä perustellaan kaanonista käsin. Sosiologisen teoreettisen ajattelun klassikot tutkivat yhteiskuntaa tilanteessa, jossa siirtyminen moderniksi määrittelemäämme yhteiskuntamuotoon muutti ihmisten elämää radikaalisti. Metodologisissakin kehittelyissä on usein lähdetty liikkeelle ympäröivän yhteiskunnan muutoksista, kuten Chicagon koulukunnan … Lue lisää Sosiologia, muutos ja pysyvyys

Toimituskauden päätteeksi

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 4/2021. Janne Autto & Maiju Saarreharju Sosiologian 57. ja 58. vuosikerta on toimitettu Lapin yliopistossa. Tämä on viimeinen Sosiologia-lehden pääkirjoituksemme. On aika tehdä yhteenveto taakse jäävästä kaksivuotisesta toimituskaudesta. Lisäksi haluamme tuoda esiin lehden tekemisen mahdollistaneita tahoja ja esittää heille tästä kiitokset. Vuosien 2020–2021 aikana ilmestyi perinteiseen tapaan kahdeksan Sosiologia-lehden numeroa. … Lue lisää Toimituskauden päätteeksi

Tieteen kritiikistä ja puolustamisesta

Kirjoitus on julkaistu Sosiologian numerossa 3/2021. Janne Autto & Maiju Saarreharju Koronakriisi on tehnyt entistä näkyvämmäksi tieteen ja tutkitun tiedon tarpeellisuuden. Tästä huolimatta julkisissa keskusteluissa tieteeseen on kohdistunut myös kritiikkiä erityisesti tieteen ideologisisiin kytköksiin liittyen. Tieteen kentällä on ihmetelty kritiikin sisältöä. Tieteen kentän ulkopuolella puolestaan on kummasteltu tieteentekijöiden ärhäkkää puolustautumista kritiikkiä vastaan. Tällaisista etenkin verkkokeskustelujen … Lue lisää Tieteen kritiikistä ja puolustamisesta