sosiologia

Ohjeita Sosiologian kirjoittajille

Sosiologia julkaisee aiemmin julkaisemattomia suomen- ja ruotsinkielisiä kirjoituksia. Toimituskunta ja sen nimeämät asiantuntijat arvioivat käsikirjoituksen. Kirjoitukseen voidaan esittää muutoksia, jotka kirjoittajan edellytetään tekevän. Julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset toimitetaan sähköpostin liitetiedostona doc-, txt- tai rtf-muodossa lehden toimitussihteerille. Käsikirjoituksen tarjoaja huolehtii itse tekstin anonymisoinnista refereearviointia varten.

Julkaistun artikkelin kirjoittajalle lähetetään viisi lehden numeroa. Avauksia, Keskustelua ja Kirjat -osastojen kirjoittajat saavat kaksi lehden numeroa.

Kirjoittajan tiedot ja osoitetiedot on ehdottomasti liitettävä mukaan sähköpostiin (joko erilliseen saatekirjeeseen tai suoraan sähköpostin viestikenttään). Nimen ja yhteystietojen lisäksi Tässä numerossa kirjoittavat -palstalle tarvitaan tiedot kirjoittajan oppiarvosta, ammatista ja työpaikasta.

Kaikissa tapauksissa on hyvä tarkistaa Sosiologia-lehden kirjoituskäytännöt ja ajankohtaiset ohjeet lehden tuoreimmasta numerosta.

Artikkelitarjoukset käsitellään Sosiologian toimituskunnan kokouksessa.

Yleiset kirjoitusohjeet

Artikkelit

Artikkelit-osastossa julkaistaan empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia kirjoituksia.

Artikkelin pituus on enintään 6500 sanaa, mikä sisältää myös abstraktin, kirjallisuuden, taulukot ja kuviot, liitteet ja loppuviitteet.Yhden liuskan suositeltava pituus on enintään 30 riviä.

Abstrakti lähetetään artikkelin mukana. Abstraktin pituus on 100-150 sanaa. Se tulee kirjoittaa suomeksi ja haluttaessa myös englanniksi.

Kuviot, taulukot ja kuvat tulee toimittaa erillisinä tiedostoina, jotka nimetään sisällön mukaan. Ne on laadittava puhtaaksi piirrettyyn muotoon, eikä niitä tule liittää tekstiin. Tekstiin kuitenkin merkitään kohdat, joihin niiden toivotaan tulevan.

Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin, esim. viitattaessa koko teokseen Allardt (1982) tai tiettyihin sivuihin (Allardt 1982, 17-20). Mikäli lähde viittaa vain yhteen virkkeeseen, piste sijoitetaan lauseen loppuun "Xxxx (Allardt 1982, 17-20)." Jos viitataan useampaan virkkeeseen, viite merkitään lauseeseen: "Xyyy. Yxxx. (Allardt 1982, 17-20.) Elektronisiin/digitaalisiin lähteisiin viitataan samoin kuin muihinkin kirjallisiin lähteisiin. Vaikka sivunumeroita ei yleensä pystytäkään merkitsemään, on silti pyrittävä mahdollisimman tarkkaan ilmaisuun. Tekstin sisäisiin viittauksiin merkitään mahdollisuuksien mukaan kirjoittajan nimi sekä päivitysvuosi, aivan samoin kuin kirjallisissa lähteissä. Jos sivun tekijästä ei saada selkoa, viitataan esimerkiksi kokonaiseen verkkosivuun (internet).

Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, jos ne ovat alle neljä riviä pitkiä. Pidemmät lainaukset kirjoitetaan omaksi kappaleekseen.

Täydellinen lähdeluettelo liitetään käsikirjoituksen loppuun Kirjallisuus-otsikon perään. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaan aakkostettuna. Jos tekstissä on viitattu saman tekijän useampaan julkaisuun, merkitään nämä julkaisuvuoden mukaiseen järjestykseen. Mikäli julkaisut ovat samalta vuodelta, ne merkitään järjestykseen pikkuaakkosilla (esim. 2002a, 2002b). Teoksista ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Tarvittaessa ilmoitetaan myös suomentaja ja alkuperäisteoksen ilmestymisvuosi. Artikkeleista merkitään lisäksi julkaisun nimi, vuosikerta, numero ja artikkelin sivunumerot. Toimitettujen kirjojen artikkeleista ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, teoksen toimittajat, teoksen nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka sekä artikkelin sivunumerot. Internet-lähteistä merkitään mahdollinen tekijä, vuosi, dokumentin nimi, http-lähteen osoite (URL) sekä päivämäärä, jolloin artikkelin kirjoittaja on lukenut dokumentin.

Esimerkkejä:
Alkula, Tapani, Pöntinen, Seppo & Ylöstalo, Pekka (1994) Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY, Helsinki.

Eskola, Antti & Järventie, Irmeli (2001) Sigmund Freud. Psykoanalyyttinen teoria. Teoksessa Vilma Hänninen, Jukka Partanen & Oili-Helena Ylijoki (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Vastapaino, Tampere, 35-60.

Petty, William (1690) Political Arithmetick. Rod Hay, McMaster University 1.4.1998. http://www.marxist.org/reference/subject/economics/petty/ (Luettu 20.2.2003).
Therborn, Göran (1996) Framtida historier. 1925-1995 i framtidens ljus. Sosiologia 33:1, 2-11.

Abstraktit:
Artikkelin mukana tulee lähettää 100-150 sanan abstrakti. Abstrakti tulee kirjoittaa suomeksi ja mielellään myös englanniksi.
Abstraktit julkaistaan suomeksi kunkin artikkelin yhteydessä sekä englanniksi Current contents & English summaries -osastossa.
Abstraktin tulee olla yhden kappaleen mittainen ja sujuvasti kirjoitettu tiivistys artikkelin sisällöstä. Sen tulee seurata artikkelin rakennetta; siinä tulee ilmetä artikkelin aihepiiri, kysymys, käytetty aineisto, menetelmälliset, käsitteelliset ja teoreettiset välineet sekä keskeiset tulokset. Se ei saa sisältää uutta tietoa suhteessa artikkelin sisältöön.
Abstraktissa tulee välttää esimerkkejä, lyhenteitä, symboleja ja muita yksityiskohtia. Abstraktissa käytetään kokonaisia lauseita.
Abstraktin mukaan tulee liittää artikkelin avainsanat eli keskeiset käsitteet SEKÄ suomeksi ETTÄ englanniksi.

Julkaistavaksi hyväksytyn artikkelin kirjoittajalle lähetetään tarvittaessa tarkemmat kirjoitusohjeet.

Avauksia

Avauksia-otsikon alla julkaistaan normaalia artikkelia lyhyempiä ajankohtaisia, keskustelevia tekstejä kuten temaattisia esittelyjä tai keskustelun avaavia puheenvuoroja. Avausten enimmäispituus on 3000 sanaa, mikä sisältää myös kirjallisuuden, taulukot ja kuviot, liitteet ja loppuviitteet. Kirjoituksiin ei liitetä abstraktia.

Keskustelua

Keskustelua-osastossa julkaistaan lyhyitä ajankohtaisia puheenvuoroja ja kommentteja. Käsikirjoituksen enimmäispituus on 1500 sanaa.

Kirjat

Kirjat-osastossa julkaistaan kirja-arvioita, jotka kirjoittaja otsikoi.

Tarkempia ohjeita kirja-arvion tekemiseen saa pyydettäessä toimitussihteeriltä.

Tiedoksi

Tiedoksi-osastossa tiedotetaan seminaareista ym. tieteellisistä tapahtumista, tutkimuksista ja tutkimusraporteista.

Sosiologia-lehden toimitusprosessi

Sosiologia-lehden materiaali lähetetään joko lehden toimitussihteerille tai päätoimittajalle suoraan. Lehden sisällöstä vastaa päätoimittaja. Toimitussihteeri huolehtii siitä, että lehti ilmestyy aikataulun mukaisesti ja että siinä on kaikki mitä pitääkin. Useimmiten toimitussihteerille tulevat tiedotukset, mainokset, keskustelupuheenvuorot, kirja-arviot ym. lyhyemmät jutut lähetetään sähköpostitse liitetiedostoina. Se säästää aikaa ja vaivaa, sillä deadline on useimmille teksti- ja tiedetyöläisille liukuva käsite.

Artikkelikäsikirjoitukset postitetaan toimitukseen sähköisessä muodossa. Kun artikkeli on hyväksytty julkaisuohjelmaan, siitä on hyvä lähettää toimitukseen myös paperiversio, josta voidaan tarvittaessa tarkastaa taulukoiden ulkoasu jne.

Päätoimittajan lisäksi vähintään kaksi asiantuntijakommentaattoria, jotka ovat toimituskunnan jäseniä sekä joissain tapauksissa sen ulkopuolelta kommentoimaan pyydettyjä henkilöitä, lukevat ja kommentoivat artikkelin sisältöä ja muotoa. Artikkeleita käsitellään toimituskunnan kokouksissa, joita on noin neljä vuodessa. Yhdessä kokouksessa käsitellään 8-10 artikkelia. Tällöin kukin kommentaattori esittelee artikkelin toimituskunnalle ja käy sen läpi yksityiskohtaisesti antaen kommenttinsa myös kirjallisina kirjoittajalle eteenpäin toimitettavaksi. Kommenteissa annetaan korjaus- ja parannusehdotuksia käsikirjoituksen työstämiseksi julkaistavaksi artikkeliksi. Voi käydä myös niin, ettei artikkelia lainkaan oteta julkaisuprosessiin. Näin voi käydä tapauksissa, joissa artikkeli on jo julkaistu lähes sellaisenaan aiemmin jossakin muussa tieteellisessä julkaisussa. Toinen eväämisen syy on se, ettei Sosiologia välttämättä ole oikea foorumi artikkelille.

Hyvin harvoin kirjoittajan tarjoama artikkeli on sellaisenaan valmis julkaistavaksi; yleensä käsikirjoituksia kirjoitutetaan uudelleen noin 3-4 kertaa. Nämä korjaus-tarjous-kierrokset vievät aikaa yleensä puolesta vuodesta vuoteen, jonka jälkeen artikkelit joko hyväksytään julkaistavaksi - tai sitten ei. Lopuksi toimitussihteeri tekee viimeisen kielenhuollon.

Tämän jälkeen päätoimittaja päättää lehden seuraavan numeron artikkelit. Artikkeleissa on lyhyet abstraktit, jotka toimitetaan kielenkääntäjälle käännettäväksi. Kun lehden aineisto on lyöty lukkoon, alkaa niin kutsuttu esitaittovaihe, jolloin kirjoitukset taitetaan erikseen lehden formaattiin ja nämä taittovedokset lähetetään kirjoittajille tarkistettaviksi. Tällä välin taittaja kasaa esitaittovedokset oikeaan järjestykseen kokonaiseksi lehdeksi. Kirjoittajien viimeisten korjausten jälkeen toimitussihteeri oikolukee vielä kertaalleen koko lehden ja tekee sen jälkeen viimeiset korjaukset yhdessä taittajan kanssa. Taitettujen sivujen ja kansien aineisto lähetetään suoraan lehden painopaikkaan, joka on tällä hetkellä Vammalan Kirjapaino. Sieltä lehti postitetaan noin kahden viikon sisällä tilaajille ja irtomyyntipisteisiin. Lehden ilmestyttyä postitetaan artikkelien kirjoittajille viisi sekä kirja-arvioiden ja muiden tekstien kirjoittajille kaksi lehteä tekijänkappaleina.

Sosiologia-lehden teemanumero

Ohjeistus teemanumeroiden julkaisemiseen Sosiologiassa

Sosiologia voi julkaista normaalien numerojen ohella jotakin tiettyä aihetta koskevia erikoisnumeroita eli teemanumeroita kerran vuodessa. Teemanumero keskittyy johonkin uuteen, tärkeään tai kiisteltyyn sosiologisesti merkitykselliseen aiheeseen. Teemanumero on muiden Sosiologian numeroiden lailla vertaisarvioitu julkaisu.

Teemanumero voi olla

a) lehden toimituksen ideoima, organisoima ja toteuttama tai
b) lehdelle tarjottu, aihealueen hyvin tuntevan tekijän/tekijöiden organisoima ja toimituskunnan hyväksymä teemallinen kokonaisuus.

Teemanumeron kirjoittajien valinta toteuttaa molemmissa tapauksissa joko avoimena kirjoittajakutsuna tai kohdennetulla kutsumenettelyllä, jolloin teemanumeron toimitusvastuullinen henkilö pyytää kirjoittajaksi aihealueen asiantuntijoita. Jos teemanumeroksi tarjotaan sisällöllisesti yhteneväistä, tietyn kirjoittajaryhmän valmista kokonaisuutta, ei edellä mainittu kirjoittajien valintamenettely ole tarpeen.

Teemanumeron toimittamisesta voi vastata vieraileva toimittaja tai toimittajat, muussa tapauksessa toimitusvastuu on lehden toimituksella. Kaikissa tapauksissa päätöksen teemanumeron julkaisemisesta tekee kuitenkin lehden päätoimittaja toimituskuntaa kuultuaan.

Ehdotuksia teemanumeroksi voi lähettää toimitukselle ympäri vuoden. Toimitus tekee päätöksensä teemanumerosta lehden toimituskunnan vuotuisen kokousaikataulun puitteissa.

Ehdotus teemanumeroksi tulee sisältää seuraavat asiat:

Artikkelien valintaprosessi

Teemanumero koostuu valittua aihealuetta käsittelevistä 3−4 artikkelista, keskustelupuheenvuoroista ja kirja-arvioista.

Kun kyseessä on kohdennetulla kirjoittajakutsumenettelyllä toteutettu teemanumero, erikoisnumeron vastuullinen toimittaja kutsuu kirjoittajaksi aihealueen asiantuntijoita. Sen jälkeen hän tekee esityksen lehden varsinaiselle toimitukselle erikoisnumeron sisällöstä ja kirjoittajista, jonka pohjalta lehden toimituskunta tekee päätöksen teemanumeron toimitusprosessin käynnistämiseksi.

Avoimella kirjoittajakutsumenettelyllä toteutetun teemanumeron vastuullinen toimittaja laatii ensin aiheesta kirjoittajakutsun, josta käy ilmi a) teemanumeron aihe, rajaus ja sisällölliset odotukset, b) toimitusaikataulu ja c) yhteistiedot.

Tarkemmin sanoen kirjoituskutsussa pyydetään kaikkia kiinnostuneita lähettämään teemanumeron toimitukselle lyhyt kuvaus artikkelin aiheesta, menetelmistä ja toteutuksesta (noin 200−250 sanaa). Samaisella kutsulla pyydetään myös teemaan liittyviä katsaus- ja puheenvuoroehdotuksia sekä kirja-arvioita. Näiden ehdotusten jättöaika on sama kuin artikkelikuvausten. Kirjoituskutsut saatetaan yleiseen tietouteen Sosiologia-lehdessä ja muilla asianmukaisilla foorumeilla, kuten esimerkiksi alan muissa tieteellisissä julkaisuissa ja sähköisissä medioissa. Kirjoittajakutsun levittämisestä vastaa teemanumeron toimitus.

Teemanumeron toimitus tekee saamiensa kuvausten perusteella päätöksen artikkelien kirjoittajista sekä teemanumeroon tulevasta muusta aineistosta. Erikoisnumeron toimittaja ilmoittaa valinnoista kirjoittajille välittömästi, kun lehden toimitus on hyväksynyt teemanumeron toimittajan ehdotuksen teemanumeron sisällöstä.

Jos teemanumeroon tulee alle kuusi (6) ehdotusta, erikoisnumeron toimitusprosessia ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää. Kiinnostavien artikkeliehdotusten lähettäjille voi teemanumeron toimitusvastuullinen kuitenkin ilmaista, että lehti voi ottaa kuvauksen mukaisen artikkelin normaaliin valintamenettelyn piiriin.

Artikkelin kirjoittajia valitaan vähintään yksi enemmän kuin teemanumerossa on tarkoitus julkaista. Näin voidaan sekä vähentää mahdollisten ikävien yllätysten aikaansaamaa teemanumeron julkaisun viivästymistä että varmistaa teemanumeron artikkelien tieteellinen korkealaatuisuus. Syystä tai toisesta teemanumeroon sopimattomat artikkelikäsikirjoitukset on mahdollista julkaista Sosiologia-lehden muissa numeroissa, jos ne muuten täyttävät Sosiologia-lehden artikkeleille ominaiset laatuvaatimukset. Teemanumeron toimittaja tiedottaa kirjoittajia myös tästä valintamenettelystä.

Teemanumeron artikkelien pituus on hieman lyhyempi kuin lehden normaalinumerojen, enintään 6000 sanaa.

Valmiit artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää viimeistään kahdeksan (8) kuukautta ennen teemanumeron julkaisuajankohtaa. Teemanumeron toimittaja ehdottaa toimitusprosessiin valittavaksi ainoastaan käsikirjoituksia, jotka täyttävät lehdelle ominaiset korkean tieteellisen julkaisun kriteerit. Varmistaakseen tämän teemanumeron toimittajan on käytävä artikkelitarjoukset lävitse yhdessä lehden toimituksen kanssa. Näin valitut artikkelit käyvät lävitse muiden Sosiologia-lehden artikkelikäsikirjoitusten tavoin vertausarviointiprosessin.

Vertaisarviointi

Kaikki teemanumeroon tarkoitetut artikkelikäsikirjoitukset käyvät lävitse vertaisarviointiprosessin. Teemanumerosta vastaava toimittaja huolehtii, että jokaiselle artikkelikäsikirjoitukselle nimetään vähintään kaksi anonyymia ja riippumatonta arvioijaa. Jos teemanumero on vierailevan toimittajan organisoima, on hän tehtävänä järjestää kullekin käsikirjoitukselle yksi vertaislukija, Sosiologia-lehden toimitus huolehtii lopuista.

Teemanumeron vastaava toimittaja lähettää artikkelikäsikirjoitukset arvioitavaksi kahden viikon kuluessa siitä, kun hän on ne vastaanottanut. Vertaisarvioijat odotetaan kirjoittavan lausuntonsa kuuden viikon kuluessa. Lausuntojen saavuttua teemanumeron toimittaja tekee kunkin käsikirjoituksen kohdalla ehdotuksen sen jatkosta:

Jos toimittaja valitsee ”käsikirjoitus on julkaisukelpoinen”, se hyväksytään julkaistavaksi teemanumerossa, mistä toimittaja kirjoittaa myös informoi.

Jos toimittaja valitsee ”käsikirjoitusta on muokattava…”, kirjoittajan odotetaan työstävän käsikirjoitusta huomioon ottaen saamansa vertaisarviokommentit ja lähettämään korjatun käsikirjoituksen sovitun ajan puitteissa. Kun työstetty käsikirjoitus on vastaanotettu, käsikirjoitus käsitellään Sosiologian toimituskunnassa, joka päättää sen julkaisemisesta: julkaistaanko sellaisenaan, onko sitä vielä työstettävä, hylätäänkö se.

Jos toimittaja valitsee ”mahdollisuus tarjota uutena 1. kierroksen”, kirjoitus hylätään teemanumerosta, mutta teemanumeron toimittaja saattaa kirjoittajalle tietoon, että työstämällä käsikirjoitusta edelleen se voidaan ottaa normaaliin julkaisuprosessiin. Toimittaja voi myös päättää, ettei käsikirjoitus ole teemanumeroon tai Sosiologia-lehden julkaisuohjelmaan sopiva.

Aikataulu:

Teemanumeron julkaisuprosessiin sisältyy usein monia odottamattomia yllätyksiä kuten aikataulun joustamista ja sisällön joustamattomuutta. Tästä syystä teemanumeroa ei tulisi suunnitella julkaistavaksi vuoden ensimmäisenä numerona. Vuoden toinen numero ei myöskään käy, sillä siihen on perinteisesti varattu tilaan vuotuisten Sosiologipäivien annille. Ihanteellisin julkaisuajankohta on vuoden viimeisin numero eli numero neljä. Myös vuoden kolmas numero sopii teemanumerotarkoituksiin.

Vuoden viimeisenä numerona julkaistun teemanumeron toimitusprosessi on ajallisesti seuraava:

Kolmannessa numerossa ilmestyvän teemanumeron toimitusprosessi on ajallisesti puolestaan seuraava:

Teemanumeron vastaava toimittaja neuvottelee lehden toimituksen kanssa ajoituksesta ja artikkelien lähettämisestä teemanumeroon. Jokaisesta teemanumerosta on myös tehtävä yksityiskohtainen aikataulu ja toteuttamissuunnitelma yhdessä lehden toimituksen kanssa. Aikataulu ja toteuttamissuunnitelma käsitellään myös lehden toimituskunnassa.

Toimitusprosessi:

Lehden toimitus ja toimituskunta on pidettävä ajan tasalla teemanumeron toimitusprosessin etenemisestä sen kaikissa vaiheissa. Toimituksella ja toimituskunnalla on myös oikeus tarvittaessa pysäyttää teemanumeron toimitusprosessi. Teemanumeroon tarkoitetut valmiit artikkelikäsikirjoitukset voidaan myös julkaista lehden muissa numeroissa, jos teemanumero ei syystä tai toisesta muodosta tarkoituksenmukaista teemallista kokonaisuutta.